tiistai 2. syyskuuta 2014

Luontotutkija Seppo Lehto: Kuusenleppärousku yllättää kasvamalla runsaina ryppäinä lähikuusien juuristoissa. Syötävä ruokasieni, kun on ensin pannulla paistanut

Luontotutkija Seppo Lehto: Kuusenleppärousku yllättää kasvamalla runsaina ryppäinä lähikuusien juuristoissa. Syötävä ruokasieni, kun on ensin pannulla paistanut

--------------------


Kuvatessa hieman tärähti, mutta kyllä noista tärähtäneistä ja onnistuneista näkee kokonaiskuvan jotta voi jatkossa luottavaisin mielin ottaa pannullensa paistettaviksi





Tietolähde löytämiini oheisiin kuusen alla majaileviin ruokasieniin googlaten ja sieltä avautuvana tietona:

Kuusenleppärousku Lactarius deterrimus

---------------------------------------------------------------------

Taustaa

- Heimo: Haperot ja rouskut – Russulaceae

- Suku: Rouskut – Lactarius

- Syötävyys: ** – hyvä ruokasieni, Eviran suosittelema

- Samannäköisiä lajeja: Männynleppärousku

- Lakki: 5–12 cm leveä, tahmeapintainen, aluksi kupera, myöhemmin laakeneva, vanhana matalan suppilomainen. Oranssinkeltainen, oranssinruskeavyöhykkeinen, vanhemmiten vihertyvä. Vihreää eniten lakin keskustassa, vanhemmiten oranssiruskeat vyöhykkeet vaihtuvat vihreisiin tiheisiin kehiin. Heltat johteisia, tiheässä, oranssinkeltaiset tai vaalean oranssit. Vanhemmiten vihertävät, etenkin vioittuneista kohdista.

- Jalka: 4–10 cm pitkä, tasapaksu (1–2 cm), terävätyvinen, lakin värinen, yläosasta valkohärmäinen, ontto.

- Malto: Kauttaaltaan haurasta, pintakelmun alta ja vanhemmiten vihertävää.

- Maitiaisneste: Ensin porkkananpunaista, muuttuu 10–20 min kuluttua viininpunaiseksi ja viimein vihreäksi

- Itiöpölyn väri: Vaalean okrankeltainen

- Maku: Mieto tai lievästi kirpeä.

- Haju: Hedelmäinen, raaka porkkana.

- Kasvupaikka: Ravinteikkaat maat, tieurat, lehtomaiset ja tuoreet kuusikot, puronvarret. Kuusen juurisieni. Hemi–, etelä–, keski– ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.

- Satoaika: Elo–lokakuu.

- Säilytys: Kuivaus, pakastus.

- Värjäys: Ruskeankeltaisia sävyjä.

Leppärouskuja tavataan Suomessa ainakin neljää lajia: kuusen-, männyn- (L. deliciosus), vyö- (L. fennoscandicus) ja sinileppärousku (L. quieticolor). Ruotsin Gotlannissa kasvaa lisäksi leppärouskuihin kuuluva verirousku (L. sanguifluus). Leppärouskujen nimi ei suinkaan tule leppäpuista, vaan muinaissuomalaisten verta tarkoittavasta sanasta. Lepän puuaines, samoin kuin leppärouskujen maitiaisneste on punertavaa.
Kuusenleppärousku on hyvin yleinen koko Suomessa kuusen levinneisyysalueella. Leppärouskuja ei tarvitse esikäsitellä kiehauttamalla. Pieni kirpeys häviää kun sieni kypsennetään esim. paistamalla pannulla. Erityisen hyvin kuusenleppärouskun mausteinen makuvivahde sopii keittoihin, kastikkeisiin ja liemiin. Sieni on parempi pakastaa kuin kuivata, jottei se kitkeröidy.
Kaikki leppärouskut ovat hyviä ruokasieniä. Kuusenleppärouskua ei pidetä aivan yhtä herkullisena ruokasienenä kuin lähilajiaan männynleppärouskua. Molemmat ovat kuitenkin suosittuja kauppasieniä ja hyvin arvostettuja ruokasieniä etenkin naapurimaassamme Ruotsissa. Kuusenleppärouskun erottaa männynleppärouskusta parhaiten maitiaisnesteen värimuutoksista. Kuusenleppärouskun maitiaisneste muuttuu ensin porkkananpunaisesta viininpunaiseksi ja lopulta vihreäksi. Männynleppärouskun maitiaisneste muuttuu porkkananpunaisesta oranssiksi, sitten keltaiseksi ja lopulta vihreäksi. Männynleppärouskun lakin kehät ovat leveämmät ja harvemmassa kuin kuusenleppärouskun. Männynleppärouskun jalassa on selviä pohjaväriä tummempia kuoppatäpliä, kuusenleppärouskulla kuoppatäpliä ei ole lainkaan tai vain hyvin niukalti.
Muita saman sienisuvun lajeja

Haaparousku, harmaarousku, kangaspalsaminrousku, kangasrousku, karvarousku, keltarousku, lakritsirousku, lehtorousku, mustarousku, männnynleppärousku, nokirousku, nurmirousku, oranssirousku, savurousku, sikurirousku, tammenrousku, vesikehärousku, viitapalsamirousku

Googlatkaa erikseen kunkin lajin kohdalla. Copyrights-asiat monasti esteenä tiedon vapaaseen jakamiseen
----------------------------



--------------------------------------------

Saman kuusen luota saa ruokapaikan varpushaukka, kuin  mistä syksyisin saa poimia kuusenleppärouskuja



-------------------------------------------------------------------------------
Luontokuvaaja Suomi luontokuvaajana Suomessa luontotutkija Seppo Lehto
http://luontokuvaaja-suomi.blogspot.fi/
----------------------------